Kuhan kalastus

Pyrimme kehittämään artikkeleitamme jatkuvasti. Jos huomaat virheitä tai puutteita, kirjoita siitä täällä.

Aste: 
Kuha saaliina

Kuha on vesiemme rehevöitymisen ja istutusten takia runsastunut huomattavasti viime aikoina. Suomessa lajia tavataan aivan sen elinalueiden pohjoisilla rajamailla ja sen takia kuha viihtyy parhaiten sellaisissa vesistöissä, jotka lämpiävät nopeasti ja pysyvät kesän lopulla vielä pitkään lämpiminä. 


Lahko: Ahvenkalat
Levinneisyys: lähinnä Suomen etelä- ja keskiosissa
Yleinen alamitta: 37 cm
Suomenennätys: 13,73 kg
Ihannelämpötila:  18-29 ºC

Mistä ja milloin kuhaa saa?

Paras aika kuhan kalastukseen on alkukesästä aina heinäkuun loppuun. Keväämmällä ja syksymmällä kuha viihtyy syvemmällä eikä ole yhtä aktiivinen kesään verrattuna.

Kevät

Kuhan kalastus alkaa loppukeväästä, jolloin kalat nousevat lämpimiin rantavesiin kutualueille. Kuhia löytää lahdissa olevista matalikoista, joissa kuitenkin on vielä muutama metri vettä. Jotta kalan olisi hyvä oleskella, pitäisi pohjan olla mieluiten kiinteää savea tai hiekkaa. Optimissaan tällaisen paikan läheltä löytyy vielä voimakas salmi.

Kesä

Kuhan kalastuksen varminta aikaa on kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Alkukesästä uroskalat suojelevat kutupaikkojaan ärhäkkäästi ja tarttuvat hyvin läheltä uivaan vieheeseen. Kuha syö parhaiten aamu- ja iltahämärissä, mutta on aktiivinen myös päivällä. 

Päivällä kuha viettää aikaansa lähellä pohjaa, mutta siirtyy illalla pintaan ruokailemaan. Tämä pitää ottaa huomioon viehevalinnoissa. Isot yksilöt ovat tarkkoja pinnalla vietetystä ruokailuajastaan, joka on verrattain lyhyt hetki. Muulloin tarkasti pohjaa myöten uitettu viehe saattaa kuitenkin joutua näidenkin petojen ruokalistalle.  

Kesän kuluessa kuhat siirtyvät vähitellen syvemmälle ja varsinkin merellä kannattaa etsiä lahtien läheisyydestä ympäristöstään kohoavia epätasaisia kumpareita sisäseliltä ja salmien suista.

Syksy

Loppukesän ja syksyn tullessa kuhat alkavat painua syvänteisiin. Kalat eivät tee tätä siirtymistä kuitenkaan kerralla, vaan kerääntyvät matkallaan voimakkaisiin salmiin sekä niiden välisiin syviin ja saarten suojaamiin kainaloihin. Kala on varsin syvällä. Varmin tapa saada kuha syksyllä on veneestä pilkkiminen tai jigaaminen.

Heittokalastus

Kuhan heittokalastukseen käytetään yleensä jigiä, joka on oikeastaan niin kevyt kuin vain tuuli ja virta sallivat. Jigin täytyy upota pohjaan, mutta samalla sitä pitäisi pystyä uittamaan erittäin rauhallisesti pohjaa pitkin nypyttäen, niin että viehe on kuitenkin suurimman osan ajasta noin puolen metrin korkeudella pohjasta. Aivan pohjan tuntumassa liikkuu yleensä enemmän ahvenia kuin kuhia. Tuntuman säilyttäminen on erittäin tärkeää, joten vavan pitää olla tarpeeksi herkkä. Kuha ennemminkin puree kiinni kuin nielee vieheen, joten vastanykäyksen pitää olla nopea.

Heiton jälkeen löysä siima kelataan heti pois, jotta pohjakosketus tuntuu vavassa ja näkyy siimassa. Pohjaa pitkin nypyttäminen on ehkä helpointa tehdä pelkän kelan avulla, jotta siima pysyy koko ajan kireänä. Kosketuksen jälkeen muutama kierros, odotus, muutama kierros, odotus jne. Kunhan viehe kulkee lähellä pohjaa, pohjaa pitkin nypyttäminen ei ole välttämätöntä, mutta siitä syntyvä ääni ärsyttää kuhaa ja voi saada tämän iskemään helpommin. Jiggaus on omana kalastusmuotonaan ehkä normaalia haastavampaa, mutta opittuna se lisää mielenkiintoa kalastukseen juuri sen aktiivisuuden ja siihen tarvittavan keskittymisen takia. Harjoittelu kirkkaassa rantavedessä, jossa vieheen liikkeet näkee, on hyvä apu jiggauksen aloittelijalle.

Vetouistelu

Päivällä voidaan käyttää apuna syvääjiä ja syvätakiloita, joiden avulla viehe tai litkassa olevat vieheet saadaan uimaan tarpeeksi syvällä. Myös painouistimet helpottavat litkan saamista tarpeeksi syvälle. Niiden käytössä kannattaa tarkistaa kuitenkin etukäteen kalastussäädökset, joissa niiden käyttöä on säännöstelty.

Illemmalla lähellä pintaa uivat vaaput ovat todennäköisimmin elementissään. Matalassakin vedessä takilat ja syvääjälevyt voivat toimia, sillä ne stimuloivat kuhan kylkiviiva-aisitia ja saavat tämän hyökkäämään perässä uivan vieheen kimppuun. Moottorimelua kuha ei yleensä pelkää, joten lähelläkin uitettavat vieheet toimivat.

Todetusti hyvin toimivia vieheitä ovat solakat vaaput, joita valittaessa koko määrää yleensä saaliinkin koon. 15-20 sentin vaaputkin tulevat kysymykseen. Kuhaa pyydettäessä vaapuissa saa olla erinäisiä ärsykkeitä kalaa kiusaamassa, esimerkiksi rämiseviä kuulia sisällä.