Lohen kalastus

Pyrimme kehittämään artikkeleitamme jatkuvasti. Jos huomaat virheitä tai puutteita, kirjoita siitä täällä.

Aste: 
Kirjoittaja: 
Lohijoella

Lohesta tavataan kahta ekologista muotoa: meri- ja järvilohta. Kuten ehkä nimistäkin on helppo päätellä, merilohi tekee merivaelluksen ja kutee mereen laskevissa joissa, kun taas järvilohi vaeltaa järvissä ja kutee niihin laskevissa joissa. Molemmat muodot ovat erittäin uskollisia kotijoelleen, joka on saanut aikaan kalan jokikohtaista perinnöllistä erilaistumista.


Lahko: Lohikalat
Levinneisyys: Tenojoki, Näätämönjoki, Tornionjoki ja Simojoki. Myös suurissa järvissä ja paikoissa, mihin lohta on istutettu.
Alamitta: järvilohi 60 cm, merilohi 60cm (Huom! voi vaihdella vesistöittäin)
Suomenennätys: järvilohi 12,4 kg, merilohi 27,4 kg 
Ihannelämpötila: 9-17 ºC

Milloin ja mistä lohta saa?

Lohien jokikalastuksessa erittäin tärkeää on ajoitus, sillä lohet nousevat virtaa ylöspäin sykäyksittäin. Tyhjää vettä on turha mennä kalastamaan. Nousu alkaa joesta riippuen kevään aikana ja asiasta kannattaakin tiedustella paremmin tietäviltä. Tiedustelu kannattaa ehkä tehdä joltakin muulta kuin itse kalastusluvan myyjältä, sillä hänen tehtävänäänhän on saada lupa kaupaksi.

Korkean veden aikana lohia nousee enemmän, matalan veden aikana vähemmän. Vedenkorkeuden muutos saa lohet aktiivisiksi ja vaihtamaan asentopaikkojaan. Toisaalta, jos muutos on liian suuri, se vaikuttaa lohiin todennäköisesti vain negatiivisesti. Vuorokauden ajan sijaan tärkeämpää on seurata sään ja vedenpinnan korkeuden vaihteluita. Varsinkin säätyypin muutos sateisempaan suuntaan aktivoi lohia hyvin.

Nouseva lohi ei syö yhtä hyvin kuin hetken paikallaan ollut. Niinpä näiden asentopaikkojen löytäminen onkin avainasemassa lohenkalastuksessa. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi kivien taustat ja suvantopaikat, joista parhaat valitsevat kaikkein suurimmat yksilöt. Joessa lohi voi oleskella jopa aivan rannassa, joten rannalta heitettäessä pärjätään ihan kohtuullisilla heittopituuksilla, kunhan kalaa ei ole säikytetty pois jo rantaan saavuttaessa. Mitä lyhyemmän aikaa lohi on ollut asentopaikallaan, sitä varmemmin se nappaa ohi uivaan vieheeseen. 

Heittokalastus

Lohea kalastettaessa ei kannata valita välineitä aivan pienimmästä päästä, sillä vaikka kalan saisikin tarttumaan koukkuun, sen saaminen rannalle on oma suorituksensa. Lohen lähtiessä syöksyyn ei siimaa voi ikinä olla liikaa, joten kelantäytteet kannattaa jättää pois. Vieheiden paremmuutta toisiinsa verrattuna ohjaa hyvin pitkälle jokikohtainen kalastuskulttuuri. Se ei tarkoita sitä, etteikö muilla vieheillä saisi mitään, mutta kulttuuri ei kuitenkaan ole syntynyt sattumalta, joten se kannattaa tuntea.

Vieheen valintaan vaikuttaa pitkälti veden korkeus, sillä viehe täytyy saada oikealle syvyydelle. Yksinkertaistettuna painavampia vieheitä korkean ja kevyempiä matalamman veden aikana. Kuitenkin kirkkaassa vedessä lohi voi hakea vieheen aivan pinnastakin, mutta sameassa vedessä syvyyden hallitseminen on tärkeämpää. Jos lohi ei ota ravintojäljitelmiin, voivat ratkaisuna olla mahdollisimman räikeät ja ärsyttävät värit. Jopa isoilla, siihen tarkoitukseen tehdyllä pintaperhoilla saadaan lohta, varsinkin matalan veden aikana.

Normaali heittosuunta on kohtisuoraan jokea vasten, mutta jos kevyt viehe tuntuu uivan liian lähellä pintaa, voi sen heittää vähän ylävirtaa kohti, jolloin se ehtii upota jonkin aikaa. Viehe yritetään uittaa tarkasti ottipaikkojen läpi suoraan lohen nenän eteen, sillä silloin kala kyllä nappaa, jos on niin tehdäkseen. Paikkaa voi vaihtaa tiuhaan, jos edeltävät tuntuvat tyhjiltä. 

Kun vavan päässä tuntuu mitä tahansa erikoista, nopea vastanykäys ei yleensä ole pahitteeksi, sillä se tartuttaa hyvin juuri napanneen lohen, mutta myös irrottaa vieheen pohjasta. Kun kala sitten on kiinni, täytyy vielä tarkistaa, ettei jarru vain ole liian tiukalla, sillä koukku ei yleensä ole yhtään liian tiukasti kiinni lohen suupielessä. Lohi lähtee helposti syöksyyn, joka tyhjentää kelan siimasta yllättävän nopeasti. Joskus ainoana vaihtoehtona on lähteä juoksemaan kalan perään ja toivoa sen pysähtyvän ennen kuin siima loppuu. Kädellä jarruttaminen luultavimmin irroittaa lohen koukustaan ja yleensä lohi lopettaa syöksyn siiman löystyessä. Hyvä tapa on yrittää päästä lohen alapuolelle, jotta syöksy ei verota niin paljoa siimaa kelasta.

Lohen nostoa joesta auttaa huomattavasti, jos mukana on apumies koukun tai mahdollisimman ison haavin kanssa. Yksin kalastettaessa kala kannattaa uittaa rauhallisesti rantaan pitäen siimaa edelleen pitkänä, itse kävellen ensin jonkun verran rannasta poispäin ja sitten palata rantakivillä olevan lohen luokse.

Vaikka lohen väsytys onkin kova suoritus, voi sen silti tehdä rauhallisesti, sillä kiirehtimällä kala todennäköisesti vain karkaa.


Fatal error: Declaration of RulesRuleUI::form(&$form, &$form_state, $options = Array) must be compatible with RulesActionContainerUI::form(&$form, &$form_state, $options = Array, $iterator = NULL) in /home/int42873/public_html/sites/all/modules/rules/ui/ui.plugins.inc on line 0