Vetouistelu

Pyrimme kehittämään artikkeleitamme jatkuvasti. Jos huomaat virheitä tai puutteita, kirjoita siitä täällä.

Kirjoittaja: 
Moottorivetouistelua

Vetouisteluun pätevät samat perussäännöt kuin heittokalastukseenkin. Oheisesta kuvasta huolimatta yleisin tapa uistella Suomen sisävesissä on soutuveneellä soutaen tai pienellä sähkömoottorilla päristellen, käyttäen enintään muutamaa vapaa. Vetouistelu on yksinkertaistettuna vain tapa kalastaa nopeammin isoja alueita, jos ei varmuudella tiedetä kalan sijaintia.

Välineet

Puuhaan kannattaa valita vähän järeämmät vehkeet kuin heittokalastukseen. Kelalla ei ole niin väliä, mutta vapa ei saisi olla aivan kevyimmästä päästä, jotta se kestää vetouistelun rasituksen. Siimakin voi olla astetta paksumpaa, mutta sekään ei ole mikään välttämättömyys, jos tarkoituksena ei ole mitään hirmuisia vonkaleita nostaa veneeseen.

Vetouisteluun käytetään lähes aina vaappuja niiden uintisyvyyden takia. Vaapun valinnan tärkein kriteeri onkin juuri sen ominainen uintisyvyys, joka yleensä mainitaan paketissa. Väreissä toimii sama periaate: kirkasta väriä kirkkaalla säällä ja tummaa pimeämmällä säällä. Kirkkaassa vedessä ja pilvisenä päivänä voi toimia sininen ja hopea, kun taas auringossa keltainen ja kulta.

Veneen varustukseen kannattaa ottaa mukaan kalastuskaveri, varsinkin jos vene on perinteinen airovetoinen. Nykyään saa jo alle parilla sadalla eurolla ihan käyttökelpoisen sähkömoottorin, joka helpottaa kalastusta kummasti, mutta samalla tietenkin vie liikunnallisen aspektin pois kalastuksesta. Jos aikoo saada kalan veneeseen asti, on haavi tai nostokoukku lähes ehdoton varuste. Myös yksinkertainen vapateline veneen reunalle on järkevä hankinta varsinkin siinä vaiheessa, kun veneessä on monta vapaa, joista yhteen sattuu ottamaan kala kiinni.

Kalastettaessa

Vetouisteluun lähdettäessä olisi hyvä päättää mitä kalaa lähdetään kalastamaan, aivan jo senkin takia, että osaa valita tilanteeseen oikealla syvyydellä uivan vieheen. Esimerkiksi hauki on varsinkin lämpimän veden aikaan pohjan lähistöllä viileässä vedessä, kun taas kuha tulee aamu- ja iltahämärässä syömään aivan pinnasta. Yleistyksenä voisi sanoa, että isommat kalat ovat yleensä lähellä harppauskerrosta tai pohjaa.

Veden syvyyden tuntemus on tärkeää vetouistelussa. Kaislikoiden vierestä sitä pystyy kohtuullisesti vielä arvioimaan, mutta kauempana rannasta vedettäessä voi olla vaikeaa tietää optimaalisinta uintisyvyyttä. Kaikuluotain helpottaa kummasti, mutta perinteinen luotilankakin (esim. siiman päässä paino) kertoo jo paljon. 

Ennen vieheen laskemista syvyyksiin kannattaa vielä tarkistaa, että se ui kyseisellä veneen liikkumisnopeudella kunnolla. Oikea nopeus on yleensä yllättävän hidas.

Suosittelen vaihtelemaan nopeuksia ja nykimään viehettä. Näin kala nappaa yleensä helpommin, jos on passiivisella päällä.